Kilpirauhassyöpä on kilpirauhasen pahanlaatuinen kasvain. Kilpirauhassyövät ovat olleet jo pitkään kasvussa ja niihin sairastuu poikkeuksellisen nuoria henkilöitä. 75 prosenttia kilpirauhassyöpään sairastuneista on naisia. [1]. Kilpirauhassyöpiä on useita tyyppejä, joista yleisimmät ovat papillaarinen ja follikulaarinen syöpä. Kilpirauhasen hyvänlaatuisia kasvaimia ovat adenooma tai struuma. Ne eivät ole syopiä. Luokittelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Yleisin kilpirauhassyövän tyyppi on papillaarinen eli pienisoluinen syöpä, joka on lähtöisin kilpirauhasen follikulaarisista soluista. Samoista soluista on lähtöisin myös kilpirauhasen follikulaarinen syöpä. Yhdessä nämä kaksi yleisintä tyyppiä muodostavat 85–95 prosenttia kilpirauhasen pahanlaatuisista kasvaimista, ja molempien ennuste on hyvä. [2] Noin 3–5 prosenttia kilpirauhassyövistä on medullaarisia syöpiä, jotka muodostuvat parafollikulaarisista C-soluista. Vielä harvinaisempi syöpätyyppi on anaplastinen eli huonosti erilaistunut karsinooma, jonka ennuste on huono.
Kilpirauhasen papillaarinen karsinooma
Tämä oletus on kuitenkin kyseenalaistettu. lähde? Medullaarinen kilpirauhassyöpä voi liittyä MEN-oireyhtymään. Siihen voi liittyä myös feokromosytooma. [5] Hoito [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa poistetaan yleensä koko kilpirauhanen. Lisäkilpirauhaset ja kilpirauhasen takana kulkeva äänihuulihermo ( nervus laryngeus recurrens) pyritään säästämään. Jos syöpä on pieni ja yksittäinen, saattaa olla mahdollista poistaa vain toinen kilpirauhaslohkoista. Lisäksi tarpeen mukaan poistetaan paikallisia imusolmukkeita, jos epäillään syövän levinneen niihin. Leikkauksen jälkeen voidaan tehdä radiojodiablaatio ( 131 I), joka tuhoaa mahdollisen jäljelle jääneen syöpäkudoksen. Samalla pystytään suorittamaan 131 I-gammakuvaus, jolla saadaan tietoa syövän levinneisyydestä. Radiojodiablaatiota suositellaan tehtäväksi esimerkiksi suurikokoisissa tai levinneissä kasvaimissa tai jos leikkauksella ei ole pystytty poistamaan kaikkea syöpäkudosta. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen elimistö ei yleensä pysty enää tuottamaan kilpirauhashormonia, jolloin elinikäinen korvaushoito tyroksiinilla on tarpeen.
Leikkauksen ja radiojodin jälkeen aloitetaan säännöllinen lääkitys kilpirauhashormonilla eli tyroksiinilla, jota potilas tarvitsee pysyvästi. Tyroksiinin annos säädetään yksilöllisesti. Joskus papillaarinen kilpirauhasen syöpä todetaan sattumalta muusta syystä tehdyn kilpirauhasleikkauksen yhteydessä. Jos se on kooltaan alle senttimetrin ja solukuvaltaan sopiva, riittää hoidoksi pelkkä sairastuneen alueen poisto, eikä radiojodihoitoa tarvita. Hoidon jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, jotta mahdollinen syövän uusiutuminen voitaisiin todeta ajoissa. Käynneillä seurataan verikokeilla kilpirauhasarvoja (ks. «Tyreotropiini ( P-TSH)» 3) tyroksiiniannoksen säätämiseksi sopivaksi ja kilpirauhassyövän merkkiainetta tyreoglobuliinia. Kilpirauhassyövän hoitotulokset Kilpirauhassyövän hoitotulokset ovat hyvät. Papillaarisessa syövässä kahdenkymmenen vuoden kuluttua hoidosta vain viisi prosenttia on kuollut syöpään. Follikulaarisen syövän hoitotulokset ovat hieman huonommat, mutta siinäkin suurin osa potilaista on elossa kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Suomessa todetaan noin 400–450 kilpirauhasen syöpää vuodessa. Naisilla sitä esiintyy 2–4 kertaa enemmän kuin miehillä. Kilpirauhassyövän tyypit Kilpirauhasen syöpäkasvaimia on kolmea tyyppiä, jotka erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin. Yleisin syöpätyyppi on papillaarinen kilpirauhassyöpä. Se on kilpirauhassyövän muodoista myös vaarattomin. Se kasvaa paikallisesti tai leviää kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin. Toiseksi yleisin on follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Se voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle. Harvinaisin on medullaarinen kilpirauhassyöpä. Se saa alkunsa niistä kilpirauhasen soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-nimistä hormonia. Medullaarinen syöpä leviää imuteitse kaulan alueelle, mutta se voi myös levitä etäpesäkkeinä kauemmaksi. Kilpirauhassyövän syyt Ainoa tunnettu kilpirauhassyövän riskitekijä on vuosia aikaisemmin kaulan alueelle annettu sädehoito tai muu altistuminen voimakkaalle säteilylle.
[2] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ Variations, and Cell Phones Linked in New Yale School of Public Health Study. 17. 1. 2020. ↑ a b c d e Pelttari, H., Mäenpää, H., Välimäki, M. : Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 17, s. 2093–2101. ↑ Thyroid cancer: zealous imaging has increased detection and treatment of low risk tumours. ↑ Vähäriskisiä kilpirauhassyöpiä ylihoidetaan. 6. 9. 2013. ↑ Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kilpirauhasen kasvaimet () Syöpäjärjestöt: Kilpirauhassyöpä, Kaikki syövästä Tietoa esiintyvyydestä (engl. ) Ydinkokeiden vaikutus Tshernobylin turman terveysvaikutukset, STUK Kilpirauhasen syöpätaudit, Suomen Kilpirauhasliitto ry [1]
- Kiinteistöhuolto Nokian Kiinteistöhuolto
- Kilpirauhasen papillaarinen karsinooma lyrics
- Pankkien rahansiirto ajat
- Kilpirauhassyöpä – Wikipedia
- Helsingin kaupunki Tapanilan ala-asteen koulu, Helsinki, VELJESTENPIHA 2
- Kysy lemmikeistä: Koira pissaa sisälle – Onko kyseessä pissahätä vai hätäpissa? – Hämeen Sanomat
- Hieno näyttely - arvostelun kohteena BMW Museum, München, Saksa - Tripadvisor
- C more sport hd kanavapaikka
- Oikotie imatra omakotitalot live
- KS Ikkunakalvot Oy - VARAOSIEN JA VARUSTEIDEN MYYNTI AUTOIHIN JA TEOLLISUUSAJONEUVOIHIN, Uurainen - Ks Ikkunakalvot Oy paikassa Uurainen - PUH: 0442759... - FI100024574 - Paikallinen Infobel.FI
- Muffini kuorrute ilman tomusokeria
Kilpirauhasen papillaarinen syöpä
Se on syynä hyvin harvoin, joten useimmissa tapauksissa syövän alkuperää ei tiedetä. Kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ei lisää syöpäriskiä. Kilpirauhassyövän oireet Kilpirauhassyöpä ilmenee lähes aina pelkkänä kilpirauhasen seudun kyhmynä. Kyhmy on yleensä hidaskasvuinen. Se ei yleensä arista eikä aiheuta muitakaan oireita. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa heti ihon alla (ks. kuva «Kilpirauhanen» 1). Kyhmy tuntuu ja näkyy aikaisessa vaiheessa, minkä ansiosta syöpä yleensä todetaan varsin varhain. Joskus syöpä todetaan suurentunutta kaulan alueen imusolmuketta tutkittaessa. Kilpirauhassyövän toteaminen Kun todetaan kilpirauhasen seudun kyhmy, tehdään kaulan alueen kaikututkimus (ultraääni), jonka yhteydessä kyhmystä otetaan ohuella neulalla solunäyte mikroskoopilla tutkittavaksi. Useimmiten solukuva erottaa syövän hyvänlaatuisesta muutoksesta. Jos tulos jää epävarmaksi, kyhmy yleensä poistetaan kokonaan, jolloin diagnoosi varmistuu kudosnäytteen tutkimuksessa. Kilpirauhassyövän hoito Kilpirauhassyövän perushoito on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen poistetaan mahdollisimman tarkasti.
Papillaarisen karsinooman esiintyvyys on yleisintä 45-55-vuotiaiden naisten joukossa. Karsinooma voi levitä kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin. Toiseksi yleisin on follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Follikulaarinen karsinooma on iäkkäämpien ihmisten sairaus, potilaiden keski-ikä noin 60 -vuotta. Karsinooma voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle. Harvinaisin on medullaarinen kilpirauhassyöpä. Se saa alkunsa niistä kilpirauhasen soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-nimistä hormonia. Medullaarinen syöpä voi levitä imuteitse kaulan alueelle, mutta myös etäpesäkkeinä kauemmaksi. Kilpirauhasen kasvaimista suurin osa on hyvänlaatuisia kasvaimia kuten adenooma tai struuma. PP-NEX-FI-0004-1/08-2019
Follikulaarisista epiteelisoluista peräisin oleva erilaistunut karsinooma, papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma muodostavat 80% ja 14% kilpirauhanen kokonaismäärästä, 4%... Enemmän Pehmeä kudossyöpä Pehmeän kudoksen tuumori on eräänlainen tuumori, joka on peräisin pehmytkudoksen mesenkymaalisesta kudoksesta. Pehmeän kudoksen kasvaimen patologinen diagnoosi on yksi vaikeimmista kentistä kliinisessä patologiassa. Pehmeän kudoksen ja... Enemmän neuroblastooma Perifeeriset neuroblastiset kasvaimet koostuvat neuroblastoomasta, ganglioneuroblastoomasta ja ganglioneuromasta. Ne ovat alkiokasvaimia, jotka ovat peräisin sympaattisesta hermostojärjestelmästä, ja ovat yleisimpiä lasten extrakraniaalisia pahanlaatuisia... Enemmän Kohdunkaulan syövän havaitseminen Kohdunkaulan syöpä on yleisin gynekologinen syöpä. Karsinooman korkea esiintymisikä on in situ 30-35 vuotta ja invasiivinen karsinooma on 45-55 vuotta vanha. Viime vuosikymmeninä kohdunkaulan sytologista seulontaa on käytetty laajalti, mikä...
Enemmän Aivosyövän havaitseminen Aivokasvain on uusi organismi, joka kasvaa kalloontelossa, joka tunnetaan myös nimellä kallonsisäinen kasvain ja aivosyöpä. Se voi olla peräisin aivoista, aivolisäkkeistä, hermoista, verisuonista ja aivojen lisälaitteista, tai se voi muodostua aivojen... Enemmän Etusivu Edellinen sivu 1 2 Seuraava sivu Viimeinen sivu 1/2 Yhtenä ammattimaisimmista syövän havaitsemisyrityksistä, jotka sijaitsevat Wuhanissa, tarjoamme tehokkaita menetelmiä geenitesteille, kuten DNA-pakkaus, FISH-pakkaus ja FISH-koetin. Jos haluat lisätietoja syövän havaitsemisesta, ota meihin yhteyttä nyt.