Lehmät elävät navetoissa, joista ne pääsevät ulos lähinnä kesäisin. Lehmä alkaa tuottaa maitoa noin kaksivuotiaana sen jälkeen, kun se on synnyttänyt ensimmäisen vasikkansa. Lehmät lypsetään yleensä kahdesti päivässä joko lypsykoneella tai lypsyrobotilla. Lypsyasemalle eli robotin luo lehmä saa tulla lypsettäväksi vapaasti silloin kun itse haluaa. Lehmät pitävät lypsämisestä silloin kun utareissa on paljon maitoa. Lypsämisen jälkeen maito siirretään tankkiin, jossa se jäähdytetään nopeasti alle 6 asteiseksi. Lämpötilaa, lypsykoneita ja muita navetan toimintoja tarkkaillaan valvomosta. Maidontuotannossa hygieniasta huolehtiminen on erityisen tärkeää. NAVETASTA MEIJERIIN Meijerin maitoauto tulee tyhjentämään maitotankin joka toinen päivä. Kun maito saapuu meijeriin, se analysoidaan huolellisesti, punnitaan ja jäähdytetään 2-4 asteiseksi. Tämän jälkeen maito separoidaan ja homogenoidaan. Sitten maito pastöroidaan. Pastöroinnin jälkeen maito jäähdytetään taas alle kuusiasteiseksi. Maito voidaan myös iskukuumentaa pastöroinnin jälkeen, jolloin siitä saadaan huoneenlämmössä säilyvää UHT-maitoa.
Maito ja Terveys ry - Maidon käsittely - Maito ja Terveys ry
Rasvaton maito on hieman eri väristä kuin rasvaa sisältävä maito. Kun rasvaa poistetaan, maito taittaa valoa eri tavalla: se muuttuu hiukan läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen, mutta on edelleen luontaisesti valkoista. Onko maito käsitelty kuolleeksi? Maidon ja maitovalmisteiden käsittelyllä taataan tuotteiden turvallisuus, parempi säilyvyys ja hyvä laatu. Maitoa ei värjätä eikä sitä laimenneta missään valmistusvaiheessa. Maidon käsittely etenee näin: Jäähdytetty raakamaito haetaan maitotiloilta kahden päivän välein. Maito kuljetetaan jäähdytettynä meijeriin, jossa se puretaan jäähdytettyyn vastaanottotankkiin näytteenottoa varten. Tämän jälkeen maito pumpataan meijerissä maitosiiloihin varastoitavaksi. Siiloista maito johdetaan eteenpäin separaattorille, jossa siitä erotetaan rasva. Noin 50-asteiseksi lämmitetystä raakamaidosta "lingotaan" erilleen rasvainen kerma sekä kuorittu (rasvaton) maito. Separaattorista saadaan ulos erillisinä virtoina rasvatonta maitoa ja kermaa. Separoinnin jälkeen maidon rasvapitoisuus säädetään vakioinnin avulla halutulle tasolle sekoittamalla rasvatonta maitoa ja kermaa oikeassa suhteessa toisiinsa.
Laktoosia voidaan poistaa maitovalmisteista myös kromatografisesti. Silloin laktoosia ei hajoteta, vaan se poistetaan. Samalla tuotteesta vähenee maitosokerin sisältämä energia. Menetelmää on sovellettu laktoosittomiin maitovalmisteisiin. Vitaminoinnissa maitovalmisteisiin lisätään D-vitamiinia. Vitaminointi suoritetaan annostelemalla maissiöljyyn liuotettua D3-vitamiinia pieni määrä maitoon juuri ennen homogenointia. Homogenoinnilla vitamiiniliuos saadaan sekoittumaan tasaisesti maitoon. Täydentämisasetus (EY N:o 1925/2006) mahdollistaa D-vitamiinin lisäämisen elintarvikkeisiin. Vitaminoinnista mainitaan pakkausmerkinnöissä. Suomessa useisiin nestemäisiin maitovalmisteisiin lisätään D-vitamiinia 1 mikrogramma/100 g valmistetta. Levitettäviin ravintorasvoihin lisätään D-vitamiinia 10 tai 20 mikrogrammaa/100 g ja muutamaan kovaan juustoon 5 mikrogrammaa/100 g. Homogenointi tarkoittaa maidon rasvapallosten pilkkomista niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi estää maidon kermottumisen eli rasvan nousemisen maidon pinnalle.
Mikä ero on lehmänmaidolla ja meijerimaidolla? Maidon käsittely meijerissä: jäähdytys separointi vakiointi laktoosin hydrolyysi vitaminointi homogenointi Maitovalmisteiden lämpökäsittelyt: pastörointi termisointi korkeapastörointi eli ESL UHT-käsittely (iskukuumennus) sterilointi Kuumennuksen vaikutus maidon ravintoaineisiin Miten maitovalmisteet säilyvät parhaiten?
Vähälaktoosinen maito valmistetaan lisäämällä maitoon entsyymiä, joka pilkkoo maidon sokerin eli laktoosin pienemmäksi ja helpommin suolistossa sulavaksi. Laktoositon maito valmistetaan poistamalla maidon laktoosi kokonaan. MEIJERISTÄ KAUPPAAN Maito pakataan meijerissä. Meijerissä valmistetaan myös muita maitotuotteita, kuten jäätelöä, jogurttia, kermaa ja juustoa. Meijeristä pakatut tuotteet kuljetetaan kauppoihin, tukkuihin, ravintoloihin tai elintarviketeollisuuden käyttöön.
Homogenointi tapahtuu johtamalla noin +60-asteiseksi lämmitetty maito korkealla paineella ohuen raon läpi, jolloin maidon rasvapalloset pilkkoutuvat pienemmiksi. Homogenointi tehdään homogenisaattorilla, jossa on korkeapainepumppu ja homogenointipää, jonka kautta maito johdetaan. Homogenointi on mekaaninen käsittely, joka ei muuta maidon kemiallista koostumusta eikä ravintoarvoa. Homogenoimattoman maidon pinnalle nousee kermakerros, jos maito saa seistä jonkin aikaa. Voin, kuohukerman, viilin ja juuston valmistuksessa käytetään homogenoimatonta maitoa. Luomutuotteita ei homogenoida. Maitoa on homogenoitu maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien, koska se estää rasvakerroksen muodostumisen maidon pintaan ja parantaa maidon aistittavaa laatua. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa, mutta proteiinien ja rasvapallosten pinta-ala kasvaa.
Raakamaito sisältää myös hyviä bakteereita, mm. maitohappobakteereita, joista osa tuhoutuu pastöroinnissa. Kaupassa myytävät perusmaidot ovat homogenoituja ja pastöroituja, ja ne ovat useimmiten D-vitamiinilla täydennettyjä (1, 0 µg/dl). Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit. Hapanmaitotuotteet sisältävät kuitenkin hyviä maitohappobakteereita, jotka tulevat niihin tuotteiden valmistuksessa käytettävistä hapatteista. Joihinkin tuotteisiin, kuten Valio A+ ja Valio Gefilus®, lisätään valmistuksen yhteydessä vielä muitakin maitohappobakteereja kuin hapatebakteereja. Valio A+ tuotteet sisältävät asidofilus- ja bifidusbakteereja, kun taas Valio Gefilus® tuotteissa käytetään Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria.
Hygieniahypoteesin mukaan käsittelemättömän maidon käyttö ja sen mukana saadut bakteerit voisivat suojata allergioilta ja astmalta. Joissakin tutkimuksissa tilamaitoa saaneilla lapsilla on havaittu vähemmän allergioita kuin kuumennuskäsiteltyä maitoa juoneilla. Lapset kuitenkin altistuivat elinympäristössään maidon bakteerien lisäksi myös runsaammalle määrälle maaperän bakteereja. Luontainen bakteerialtistus kouluttaa puolustusjärjestelmän toimintaa ja voi siten vähentää allergioiden ja astman riskiä. Turvallisempaa on kuitenkin hankkia bakteerialtistus muuta kautta kuin raakamaidosta. Pastöroimattoman maidon käyttöön liittyy vakava terveysriski, sillä se voi sisältää tauteja aiheuttavia bakteereita, kuten EHEC-, kampylo-, listeria- ja salmonellabakteereita. Lämpökäsittelyllä ei tutkimuksien mukaan ole merkitystä maitoallergiankaan kannalta. Pastöroidun maidon vaikutusta diabeteksen, osteoporoosin tai nivelreuman syntyyn ei ole tieteellisesti todistettu. Tutkimusnäyttöä pastöroimattoman maidon ruoansulatusta edistävistä vaikutuksista ei ole.
Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Kujalan jätekeskuksessa - YouTube
- Pohjois pohjanmaan hiihto
- Allekirjoitus op fihttps www op fi
- Miksi maitoa käsitellään? | Valio - YouTube
- Sandstrøm Compact Bluetooth näppäimistö (valkoinen) - Näppäimistöt - Gigantti
- Levitetyt peltivanteet, kokemuksia tekemisestä ja ajamisesta? | sivu 2 | Overdrive.fi
- Aso asunnot leppävaara bella
- Paha ientulehdus raskaus
