Valtion nime�m� ravitsemustoimikunta k�sitteli vuonna 1955 rasvaongelmaa Virtasen johdolla ja suositteli vuonna 1956 ravinnon rasvojen v�hent�mist�. It�-Suomen sepelvaltimotaudin yleisyytt� selitettiin monilla syill�, mm. leve�n heisimadon esiintymisell�, saunomistavoilla ja struuman yleisyydell�. Kasvi�ljyjen k�ytt�� suositeltiin, mutta margariinin edullisuutta ep�iltiin. Virtasen ehdotus maidon rasvapitoisuuden alentamisesta aiheutti h�lyn karjanjalostajien keskuudessa. Kiistely rasvoista kiihtyi taas 1960-luvun loppupuolella. Runsasta rasvank�ytt�� ei pidetty terveelliseen ravintoon kuuluvana ja Virtanen kannatti edelleen maidon rasvapitoisuuden alentamista. Samalla h�n totesi, ett� monityydyttym�tt�mien rasvahappojen runsaampi k�ytt� saattoi olla hy�dyllist�. Virtanen koki yliopistollisen koulutuksen puutteen maamme ravitsemustieteen suureksi ongelmaksi. H�nen ehdotuksestaan naiskansanedustajat tekiv�t vuoden 1937 alussa aloitteen, ett� Helsingin yliopiston l��ketieteelliseen tiedekuntaan perustetaan ravintofysiologian ja maatalous-mets�tieteelliseen tiedekuntaan ravitsemusopin professuuri.
Anna virtanen
John virtanen
Nykyään säilörehun teko on täysin koneellistettua. Yle Nykyään rehun valmistuksessa käytettävät aineet ovat harmittomampia ja rehua tehdäänkin massiivisia määriä. Esimerkiksi toissa vuonna Kainuussa tehtiin säilörehua noin 220 miljoonaa kiloa ja koko Suomessa likimain 7 miljardia kiloa. Nurmirehuja viljellään Suomessa noin 576 000 hehtaarilla. Käytännössä Artturi Ilmari Virtasen keksintö on nautojen talviaikaisen ruokinnan perusta – vaihtoehtoja toki on, mutta niistä ei ole sille kilpailijaksi. Taustalla veljien kuolema Virtanen syntyi köyhään perheeseen Helsingissä vuonna 1895. Isä oli töissä rautateillä ja äiti palvelijana. Heille syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, joista neljä kuoli alle vuoden ikäisenä. Artturi Iivari Virtanen arvioi myöhemmin heidän kuolinsyykseen A-vitamiinin puutteen, koska köyhä perhe joutui ostamaan ruokamenojen säästämiseksi kurria eli rasvatonta, separoitua maitoa, jossa ei ollut A-vitamiinia jäljellä. Osa suomalaisista kärsi A-vitamiinin riittämättömästä saannista useita vuosikymmeniä maan itsenäisyyden jälkeenkin.
Artturi ilmari virtanen
- Ilmari
- Haiman hännän sympa 6
- John virtanen
- Nobelisti A. I. Virtanen (1895�1973) ravintotutkijana ja kansanterveyden edist�j�n�
- Autopesu center herttoniemi helsinki
- Sokos kanta asiakaspäivät
- Dna kauppa holma aukioloajat 80
- Sami virtanen
- Brunssi kallio
- Silmäasema pori tarjoukset
Artturi ilmari virtanen premio nobel
