- Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto – Portti
- Sodassa kadonneiden kohtaloista ei kerrottu omaisille | Kaleva.fi
Jos jatkosodassa kadonnut julistettiin kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeudessa, merkittiin se kortin kohtaan "Läh. RO:een:". Tällöin kohtaan on merkitty esimerkiksi "XVIII/4656/20. 11. 47". Tässä merkinnässä tärkeä osa on aina ensimmäinen roomalaisilla numeroilla kirjoitettu luku, joka on raastuvanoikeuden erän numero. Tässä tapauksessa erän numero on 18 ja luettelon avulla selviää, että kyseessä olevan erän otteet löytyvät kansiosta Dc 15. Jos kortista on ympyröity kohta "kaatui, kuoli" tai "elää", etsitään otetta koteloista Dd 15—18. Kadonneiden otteet on järjestetty niihin aakkosittain kadonneen sukunimen mukaan. Jos korttiin on merkitty jonkun muun oikeuden julistaneen kadonnut kuolleeksi tai kortissa ei ole mitään yllä olevia merkintöjä, etsitään otetta samoista sarjoista kuin talvisodan vastaavia. Arkisto ei ole täydellinen eikä jokaisesta kortiston kadonneesta löydy otetta. Jos korteista käy ilmi, että kadonnut on palannut Neuvostoliitosta vankina, ei arkisto sisällä hänestä otetta.
Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto – Portti
Lapin sodan vangit eivät ole mukana, koska koko hankkeessa on keskitytty vain Neuvostoliitossa vankina olleisiin. Matrikkeli ei ole täydellinen, eikä sitä ilmeisesti koskaan voi täydelliseksi saadakaan. Arkistotietojen etsiminen ei ole kuitenkaan ollut kaikkien mieleen. Nikkilä kertoo, kuinka Tutkivan journalismin yhdistys antoi taannoin yhden vuosittaisista palkinnoistaan hänelle. Yhdistys perusteli palkintoaan sillä, kuinka "Nikkilä oli ovelampi kuin Venäjän arkistot". Muutama päivä tämän pikku-uutisen jälkeen Nikkilän työhuoneesta katosivat kaikki Petroskoissa ja Tsherepovetsissa kuvatut kasetit. Pietarissa katosi myös kannettava tietokone. Tuoreimmat viestit kertovat Nikkilän mukaan myös, että sotavankiaineiston saaminen Venäjän arkistoista on vaikeutunut. Asiakirjat, jotka työryhmälle annettiin Petroskoissa kaksi vuotta sitten, ovat tiettävästi jälleen lukkojen takana. Henkilöasiakirjojen salassapitoaika on nostettu 70 vuoteen. "Oikeastaan on outoa, että lähes 60 vuotta sodan päättymisen jälkeen joudumme miettimään strategioita päästäksemme arkistoihin tutkimaan asiakirjoja, joiden avulla voi ratkaista lukuisten sodassa kadonneiden sotilaiden kohtalon, sotilaiden, joiden lähisukulaiset ovat eläneet vuosikymmeniä epätietoisuudessa", ihmettelee Nikkilä.
Luettelon perusteella saamme selville, että erässä 9 kuolleeksi julistetut löytyvät kotelosta Dc 3. Tämän kansion tilaamalla pääsee käsiksi kadonneen otteeseen. Otteet on nidottu kansiossa sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Jos kortissa lukee "kuollut" tai "elää", otetta etsitään sarjasta Dd. Talvisodassa kadonneet on järjestetty tässä sarjassa kadonneen kortin numeron mukaan. Numeron löytää kortin oikeasta yläkulmasta. Oikean kotelon löytää luettelosta, johon kadonneiden otteiden kansiot on merkitty korttien numeroiden mukaan. Jos korttiin on merkitty, että joku muu kuin Helsingin raastuvanoikeus on julistanut kadonneen kuolleeksi, etsitään otetta kansioista Dc 35—37, joihin kaikki yksityisesti kuolleeksi julistetut on järjestetty aakkosittain sukunimen mukaan. Jos korttiin ei ole tehty mitään yllä olevista merkinnöistä, saattaa ote löytyä sarjasta De, jonka kolmessa kotelossa kuolleeksi julistamatta jääneiden otteet ovat aakkosjärjestyksessä. Jatkosodassa kadonneen otteen etsiminen Jatkosodan kortit eroavat talvisodan korteista.
Monet suomalaisryhmät saattoivat harhailla pitkään vihollisen selustassa. Monet sotilaat joutuivat vangeiksi, mutta monet myös kaatuivat väijytyksissä. Sota-arkisto on järjestänyt jatkosodan sotavankiaineiston hyvään kuntoon vielä elossa olevien veteraanien, heidän omaistensa ja tutkijoiden käyttöön. Kohtuutonta kuitenkin on, ettei tietoja annettu omaisille lähes 60 vuotta sitten. Nikkilä, Frolov ja Alava saivat pari vuotta näkyvää ja myönteistä julkisuutta sotavangeista kertovista kahdesta tv-dokumenttiohjelmasta. Nikkilä on tunnettu toimittaja ja dokumenttiohjelmien ohjaaja. Frolov viimeistelee väitöskirjaa sotavangeista. Alava on Sotavangit ry:n puheenjohtaja. Korutonta kertomaa Kirja on jatkoa näille tv-ohjelmille. Mukana on runsaasti uusia arkistotietoja ja kertomuksia sotavankien kohtaloista Neuvostoliitossa. Kirjassa esitetään venäläisten laatimia kuulustelupöytäkirjoja ja partisaanien raportteja teloituksista. Alava kertoo myös oman tarinansa sotavankeusajasta. Kertomus on karu ja satuttava tilinpäätös 19-vuotiaan nuorukaisen sotaretkestä.
Sodassa kadonneiden kohtaloista ei kerrottu omaisille | Kaleva.fi
Pääasiallisena keinona selvityksissä oli haastatella kadonneen omaisia ja aseveljiä, joilla saattoi olla tietoa sotilaan katoamisesta. Jos selvitys osoitti kadonneen suurella todennäköisyydellä kuolleen, annettiin tapaus Helsingin raastuvanoikeudelle, joka julisti kadonneen kuolleeksi. Osa kadonneista julistettiin kuolleeksi myös muissa tuomioistuimissa omaisten vietyä itsenäisesti kadonneen asiaa eteenpäin. Kaikkia kadonneiksi merkittyjä ei kuitenkaan julistettu kuolleiksi. Osa palasi sotavankeina sodan jälkeen Suomeen tai löytyi muualta elossa. Satojen kohtalo jäi silti epäselväksi kuolleeksijulistamistoimiston toiminta-aikana. Mitä asiakirjoja arkisto sisältää? Kuolleeksijulistamistoimiston arkisto sisältää toimiston toiminnassa syntyneitä asiakirjoja kadonneista sotilaista. Arkisto sisältää luetteloita, kortiston ja otteita vankien kohtaloiden selvityksistä. Tutkijan kannalta tärkeimpiä asiakirjoja ovat kadonneiden sotilaiden kortisto ja otteet kadonneiden selvityksistä. Jokaisesta toimiston tutkimasta kadonneesta on laadittu henkilökortti.
Alava palveli Lapin rintamalla kevättalvella 1944. Hän haavoittui taistelussa ja jäi vangiksi toivottamassa tilanteessa huhtikuussa 1944. Vihollisen partisaanijoukko kuljetti häntä ja hänen asetovereitaan pitkät matkat suksilla. Alava kertoo, kuinka hän tuli todistaneeksi partisaanien julman tavan surmata oma vaikeasti haavoittunut sotilas. Tällä estettiin haavoittuneiden jääminen vihollisen käsiin ja tietojen kiristäminen heiltä. Alava ei osannut edes pelätä, sillä hän oli varma, että hänet otetaan jossain vaiheessa joka tapauksessa hengiltä. Nälkä piinasi kaikkia vankeja. Alava kertoo, kuinka nälän tuoman heikkouden huomasi siitä, että jalat eivät enää kulkeneet. Ajatukset karkaamisesta osoittautuivat heti mahdottomiksi toteuttaa. Alava oli kuitenkin niiden onnellisten joukossa, jotka kestivät koettelemukset ja välttivät kuoleman. Hän pääsi kotimaahan jouluna 1944. Tiedonsaanti vaikeaa Kirjassa on myös yli 4 000 nimen matrikkeli talvisodan ja jatkosodan suomalaisista sotavangeista. Luettelossa on mukana noin 760 sotilasta, joiden kuolemasta on varmistettua tietoa.
Sama pätee joissain tapauksissa myös erityisesti eläviksi merkittyihin ja kuolleiksi todettuihin. Epäselvissä tapauksissa tutkija voi tarkistaa etsityn henkilön tiedot Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939—1945 menehtyneiden tietokannasta. Kadonneita on julistettu kuolleiksi vielä kuolleeksijulistamistoimiston toiminnan lopettamisen jälkeenkin ja tietokannasta voi löytää tiedon tästä. Kirjallisuutta Nieminen Jarmo, "Viime sotien suomalaiset kadonneet" Ammattisotilas 3/2008, 14—18. Siirry Aarre-arkistorekisteriin Palaa sivun alkuun ___________________________ Paluu Portin etusivulle
Jos kadonnut oli esimerkiksi jäänyt pahasti haavoittuneena vihollisen hyökkäysalueelle, kertoo selvitys yleensä aseveljien havainnot tapahtuneesta ja olettaa kadonneen kuolleen taistelukentälle. Omaisten kuulustelupöytäkirja kertoo yleensä lähinnä milloin kadonnut oli viimeksi ollut lomalla ja milloin hän oli viimeisen kerran lähettänyt kirjeen rintamalta. Jos katoamisesta ei ole tarkkoja havaintoja, toimisto on pyrkinyt yleensä selvittämään kadonneen taustoja paremmin. Tärkeää on ollut selvittää olisiko mies voinut jäädä tahallaan vangiksi. Tämän takia monesta otteesta löytyy selvityksiä kadonneen maineesta ja asennoitumisesta sotaa kohtaan. Arkisto sisältää paremmin tietoa jatkosodassa kadonneista kuin talvisodassa kadonneista. Talvisodassa kadonneiden kortit ovat hieman suppeampia, mutta antavat kuitenkin yleensä tarvittavat perustiedot kadonneista. Suurempi ero on otteissa. Talvisodassa kadonneista on harvoin ollenkaan liitteitä, kun taas jatkosodan kadonneista niitä löytyy lähes kaikista.
Mikä oli puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto? Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto oli puolustusministeriön alaisuudessa toiminut elin, joka selvitti talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa kadonneiden suomalaisten sotilaiden kohtaloita vuosina 1939—1965. Sotien aikana katosi yli 10 000 suomalaista sotilasta. Sotilaita jäi maastoon kaatuneina liikkuvassa sodankäynnissä, noin 3400 jäi vihollisen vangiksi ja jotkut karkasivat ulkomaille. Osa katosi jäljettömiin ankarissa tykistökeskityksissä. Sotilaan katoaminen tuotti omaisille niin henkistä tuskaa kuin käytännöllisiä ongelmia. Kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Kuolleeksijulistamistoimisto pyrki selvittämään oliko kadonnut sotilas kaatunut taistelussa, jäänyt vangiksi tai oliko hän kenties vielä elossa.
Suurimmasta osasta löytyy myös selvityksen ote, joka sisältää selvityksen katoamisesta ja mahdollisesti muita tutkimusten aikana saapuneita ja syntyneitä asiakirjoja. Muista asiakirjoista yleisimpiä ovat omaisten kuulustelupöytäkirjat, joita on lähes jokaisen jatkosodassa kadonneen otteen liitteenä. Yleisiä ovat myös aseveljien ja esimiesten lausunnot, jos sotilas oli esimerkiksi kadonnut kesken kiivaan taistelun. Näiden lisäksi otteiden liitteinä voi olla esimerkiksi monenlaisia lausuntoja ja kirjeitä. Mitä tietoja voin löytää kadonneesta? Jokaisen kadonneen sotilaan katoamisesta saa arkiston avulla yleensä ainakin perustiedot. Kadonneesta laadittu kortti sisältää sotilaan henkilötiedot, yleensä pienen kuvauksen katoamisen syistä ja merkinnän siitä julistettiinko kadonnut kuolleeksi, todettiinko hänet kuolleeksi tai löydettiinkö hänet elossa. Perusteellisempi tieto katoamisesta löytyy kadonneen selvityksen otteesta ja sen liitteistä. Ote sisältää pienen selvityksen katoamisen mahdollisesta syystä.
- Kahvimylly vertailu
- Sodassa kadonneiden kohtaloista ei kerrottu omaisille | Kaleva.fi
- Bmw n53 moottori