1. Äänitä & kuuntele Pidin tätä vinkkiä höpöhöpönä, kunnes itse kokeilin. Samana päivänä kun artikkelit julkaistiin, aloitin äänittämään niitä liukuhihnalla puhelimeeni. Äänitin myöskin tilastomatematiikan kirjan. Äänittäminen vei aikaa, mutta samalla se tarjosi mahdollisuuden luoda hyvä yleiskuva artikkeleista. Mitkä artikkelit olivat vaikeimpia, entä helpoimpia? Minkä uskallan jättää viimeiseiseksi, mihin perehdyn ensimmäisenä? Mitkä artikkelit kannattaa opiskella peräkkäin saman aihepiirin takia? Välillä kertasin aineistoa auditiivisesti, välillä tutustuin uuteen artikkeliin auditiivisesti. Kuunteleminen on jopa rentouttava opiskelumuoto muun puurtamisen välillä ja toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden opiskella haastavissa tilanteissa. ♥ Itse ajoin pitempiä matkoja autolla pääsykoeaikana, eikä lukeminen tietysti tällöin tullut kuuloonkaan. Uskon, että monilla tulee vastaan matkoja niin autossa, bussissa kuin missä tahansa kulkupelissä. Ajan voi hyödyntää kuuntelemalla pääsykoemateriaalia äänitteeltä.
Mikä on parasta alalla, jota opiskelet? Mitä odotat tulevaisuudelta opintojen ja työelämän suhteen? Psykologiassa ovat parasta alan monipuolisuus ja se, että saa oppia ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä ihan mielettömän mielenkiintoisia asioita. Minulle oli myös tärkeää, että hakemallani alalla on hyvä työllisyystilanne. Odotan tulevilta opinnoilta eniten kursseja, joilla saa harjoitella kliinistä työtä ja kohdata oikeita asiakkaita. Pitkän tähtäimen suunnitelmani työelämässä on kouluttautua psykoterapeutiksi. Tutustu psykologian koulutuksiin Lue lisää psykologian pääsykokeista ja hakijatilastoista Viimeksi päivitetty: 17 huhti 2020
Turun yliopisto on myös ainoa yliopisto, joka järjestää sosioemotionaalisen havaitsemisen intensiivikurssin eli tuttavallisemmin senssiksen. Kurssilla voi oppia viikon aikana pienryhmätilanteessa paljon lisää itsestään vuorovaikutustilanteessa ja paloin halusta päästä kurssille, jonka yksi tärkeimmistä asioista on tunteista puhuminen aidosti ja rehellisesti. Miten valmistauduit pääsykokeisiin? Osallistuitko valmennuskurssille? Pääsin opiskelemaan viidennellä hakukerralla ja osallistuin valmennuskurssille neljällä ensimmäisellä kerralla. Tarvitsin apua erityisesti tilastomatematiikan opiskeluun, koska lukiosta oli vierähtänyt jo vuosia eikä matematiikka ollut vahvinta osaamisaluettani. Koin, että eniten hyötyä oli pidemmälle aikavälille venytetystä valmennuskurssista, joka alkoi jo tammikuussa. Se jätti aikaa opittujen asioiden prosessointiin sekä laskutehtävien tekemiseen itsenäisesti. Mikä pääsykokeisiin valmistautumisessa oli kaikkein haastavinta? Mikä puolestaan sujui helposti? Minulle haastavinta oli pääsykokeeseen opiskelun suunnittelu ja aikatauluttaminen, koska tekemistä tuntui olevan loputtomasti ja oli välillä vaikeaa arvioida, kuinka paljon aikaa minkäkin asian opiskeluun ja harjoitteluun menee.
Millä fiiliksillä hait seuraavalla kerralla? Teitkö jotain toisin? Hain yleensä tosi kovalla tsempillä aina uudestaan opiskelupaikkaa, mutta kyllä mukaan mahtui myös epätoivoa ja ahdistusta. Minulla oli aika ristiriitaisia tuntemuksia siitä, että olin tosi motivoitunut ja tiesin mihin haluan opiskelemaan, mutta pelkäsin myös epäonnistuvani taas. Opin joka hakukerralla jotain, mitä hyödynsin seuraavalla kerralla. Tärkeimpiä asioita olivat opiskelu- ja laskurutiinin luominen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. Viimeinen hakukerta oli kaikkein rennoin, koska en jaksanut enää ottaa stressiä lukusuunnitelman onnistumisesta ja pääsykoetilanteesta. Koetilanteen jälkeen en oikein tiennyt, oliko koe mennyt hyvin vai huonosti. Se riemun tunne oli ihan uskomaton, kun sitten sainkin opiskelupaikan! Mitä haluaisit sanoa heille, jotka eivät pääse heti ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan? Tämä on tosi kilpailtu opiskeluala ja se, ettei pääse ensimmäisellä yrittämällä sisään, ei tarkoita, ettei olisi tarpeeksi hyvä saamaan opiskelupaikkaa psykologiasta.
Pääsykoetilanne testaa myös stressinsietokykyä, joten kannattaa ottaa rauhallisesti ja tehdä parhaansa. Mielestäni uudelleen yrittäminen ja sinnikkyys kannattavat, kun voi päästä opiskelemaan unelma-alaansa. "Suosittelen tekemään toimintasuunnitelman pääsykoetilannetta varten, niin tietää mitä tehdä, jos iskeekin paniikki koetilanteessa. " Mitä vinkkejä antaisit psykologian opinnoista haaveileville? Mielestäni tärkeintä on pitää itsestään huolta ja olla itselleen myötätuntoinen. Pääsykokeeseen opiskellessa tulee yleensä jossain kohtaa takaiskuja ja turhauttaa, kun opiskelu ei suju. Silloin kannattaa pitää taukoa ja tehdä jotain hauskaa. Kova stressi ei tehosta opiskelua. Viimeiset päivät ennen pääsykoetta kannattaa myös käyttää rentoutumiseen. Oman tavoitteen hyvien puolien pitäminen mielessä auttaa myös jaksamaan luku-urakan läpi. Voi tehdä vaikka ajatuskartan paperille siitä, miksi haluaa opiskella psykologiksi ja vilkaista sitä ennen opiskelua. Matematiikan opiskeleminen on hyödyllistä psykologiaan hakiessa ja siihen kannattaa panostaa, vaikka se ei olisikaan se kaikkein kiinnostavin oppiaine omasta mielestä.
Joinakin hakukertoina stressi oli myös niin kova, että se johti välillä opiskelun välttelyyn. Siksi päätin alkaa pitää parempaa huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistani pääsykokeisiin lukiessa. Pidin huolta, että sain tarpeeksi unta, liikuntaa ja rentoutumishetkiä tai vapaapäiviä kiireestä huolimatta. Artikkelien lukeminen ja pääsykoeprojektiin sitoutuminen tuntuivat helpoilta, koska minulla oli niin kova motivaatio päästä opiskelemaan psykologiaa. Oliko luku-urakka ja pääsykoetilanne niin paha, kuin annetaan ymmärtää? Luku-urakka on kyllä raskas ja vaatii paljon aikaa, mutta sekin on muuttunut jonkin verran, kun kaikki pääsykoemateriaali julkaistaan nykyään vasta kuukausi ennen pääsykoetta. Kuukausien luku-urakan sijasta on yksi kuukausi aikaa oppia materiaali. Pääsykokeeseen opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja sitoutumista, ja muu elämä voi sen ajaksi jäädä vähän taka-alalle. Minulle luku-urakan selättämiseksi suurin apu oli rutiinin luominen opiskeluun. Aloitin opiskelun arkena aina suurin piirtein samaan kellonaikaan ja jatkoin 5–7 tuntia.
Muut materiaalit pääsykoemateriaalien lisäksi Valmennuskurssien materiaalit, ylimääräiset tilastokirjat, tilaston opinnot ja niihin liittyvät materiaalit, vanhat pääsykokeet, internet, lukiokirjat, videot, vertaisharjoituskokeet, vanhat pääsykoekirjat, tv-dokumentit, toisen pääsykokeen tilastokirja, tilastolaskut, netissä oleva tiivistelmä yhdestä pääsykoekirjasta, perusopinnot. Tiedot perustuvat syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn uusille psykologian opiskelijoille. Lisätietoa luettavissa Stimuluksen ainejärjestölehti Ärsykkeen syksyn 2014 numerosta. Kannattaa kurkata myös psykalaisten pitämä blogi Psykamania, josta löytyy mm. vinkkejä pääsykoetta varten!
2. Aseta lukusuunnitelmaan selvät tavoitteet, mitä aiot käydä läpi kunakin päivänä, esimerkiksi yhden artikkelin läpikäyminen tai tilaston tiettyjen kappaleiden lukeminen ja laskeminen. 3. Jätä lukusuunnitelmaan aikaa kertauksella ja kertaa, kertaa ja kertaa. Yhteisvalinnan pääsykokeissa opiskelin artikkeleita kaksi viikkoa (ja kertasin edellisen päivän artikkelin aina seuraavana päivänä) ja yhtä kauan kertasin ja pänttäsin artikkeleita; tästä ehkä ilmeneekin kertauksen tärkeys. 4. Tahdita päivä niin, että luet uusia, vaikeampia asioita ollessasi virkeimmilläsi (esimerkiksi aamulla, jos koet jaksavasi silloin parhaiten) ja jätä asioiden kertaus ja vaikkapa tilastotieteen läpikäyminen aikaan, jolloin vireystasosi on matalampi. 5. Käytä monia eri strategioita oppiaksesi ja prosessoidaksesi tietoa: lue, alleviivaa, kirjoita muistiinpanoja, lue ja selitä ääneen, tee kysymyksiä ja vastaa niihin, tee flash-kortit (flash cards), katso aiheeseen liittyviä videoita netistä, opiskele yhdessä kaverin kanssa ja kysy muilta apua ongelmakohdissa.
Ei pääkipua eikä huonoa oloa liikkuvassa vekottimessa lukemisesta. ♥ Toukokuussa sää on kaunis (toivottavasti), eikä sisällä puurtaminen maistu kovinkaan makealta. Yhdistä opiskelu ja kävelylenkki. Kävele rentottavassa ympäristössä ja kuuntele aineistoa, ei hassumpaa. ♥ Varasuunnitelma B, jos satut sairastumaan kesken kaiken. Sängyn pohjalla artikkelien kuunteleminen voi olla ainoa asia, jota pystyt tekemään. 2. Piirrä, kirjoita, visualisoi samalla kuin käyt aineistoa läpi Huomio pysyy olennaisessa, kun prosessoit jatkuvasti lukemaasi eri tavoin. Sinun on pakko keskittyä aiheeseen ja ymmärtää lukemasi. Samalla luot jatkuvasti muistivihjeitä. Alleviivaa (itse alleviivasin vain värikoodityyliin nimet, numerot, käsitteet ja muut omilla väreillään), kirjoita reunoille avainsanoja, piirrä. Itse visualisoin käytännössä jokaisen sivun yllä näkyvään tapaan 3. Liitä tieto omaan kokemukseen, esimerkkitapauksiin ja muistivihjeisiin Aineisto saattaa sisältää asioita, joista sinulla on jo kokemusta.
Aikataulun ja lukusuunnitelman tekeminen voi helpottaa lukumäärän hahmottamista ja rytmittää luku-urakkaa. Lukeminen kannattaa aloittaa ajoissa ja opiskeluaika kannattaa käyttää tehokkaasti: laatu on usein tärkeämpää kuin lukukertojen määrä. Opiskellessa kannattaa tasaisen väliajoin palauttaa mieleensä juuri oppimaansa sekä pitää taukoja, jotta jaksaisi paremmin. Muutamien mielestä kannattaa keskittyä vain yhteen pääsykokeeseen kerralla. Tilaston opettelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ennen artikkelien julkaisemista. Laskemista voi harjoitella tekemällä vanhojen pääsykokeita, joiden avulla voi harjoitella omaa ajankäyttöä koetilanteessa, mutta koetilanteessa ei pidä yllättyä, sillä kokeet voivat vaihdella vuosittain. Muutamien mielestä juuri tilasto-osuus on se, joka erottelee hakijat toisistaan. Pääsykokeen jälkeenkään ei pidä masentua: todennäköisesti koe on tuntunut yhtä vaikealta muistakin. Pääsykokeista kannattaa etukäteen selvittää, millaiset ne ovat ja mitä niissä vaaditaan.
greatwalksofnorthamerica.com, 2024 | Sitemap