- Minna Canth: Työmiehen vaimo - Lukujonossa
- Työmiehen vaimo – Wikipedia
- Työmiehen vaimo – Wikiaineisto
Johon Risto: "Mistäs minua voitaisiin edesvastaukseen vetää? " Johon Vappu toteaa – tutulla sanonnalla "Herrallakin on herra ja vaivaisella Jumala" ja viittaa jumalalliseen tuomioistuimeen. Minna Canthin mukaan "kaunokirjallisuuden tulee olla kuvastimena, joka ihmisille näyttää, minkälaisia he ovat. " Realismin ihanteiden mukaan hän halusi asettaa ongelmia esille, jotta niistä keskusteltaisiin. Työmiehen vaimossa Canth moittii ankarasti lakien vääryyttä naisia kohtaan, luonnottomia uskonkäsitteitä, miesten juoppoutta ja siveettömyyttä, naisten tyhmyyttä, pintapuolisuutta ja ennakkoluuloisuutta "– lyhyesti sanottuna kaikkea kieroa ja huonoa, mitä maailmassa tiesin olevan – ja siihen aikaan en juuri osannut siinä huomata mitään hyvää. " Ensi-ilta 28. 2. 1885 oli sensaatio, näytelmästä kohuttiin kaupungilla ja väiteltiin sanomalehdissä. Minnaa syytettiin Jumalan kieltäjäksi. Työmiehen vaimo oli harvinaisuus koko pohjoismaisessa kirjallisuudessa ja ensimmäinen kaupunkilaistyöläisten keskuuteen sijoitettu näytelmä Suomessa.
Minna Canth: Työmiehen vaimo - Lukujonossa
Vapun ja Helkan funktio onkin osoittaa lukijalle tai näytelmän katsojalle teoksen yhteiskunnallisen kritiikin suuntaa, Johannaa ja Homsantuuta heidän selvänäköisyytensä ei kykene auttamaan. Canthin näytelmän yhteiskunnallisuus ei ole silti osoittelevaa, tendenssimäistä. Kun näytelmää lukee psykologisena, keskiöön nousee Johannan ja Homsantuun kärsimys, joka ei ole vain ulkopuolisten tekijöiden ja olosuhteiden aikaansaamaa, vaan siihen vaikuttavat myös heidän omat psyykkiset taipumuksensa ja temperamenttinsa. Johannan passiona on hänen uskonnollisuutensa, jota muut naiset käyttävät hänen painostamiseensa. Homsantuu ei taas tulisen luonteensa tähden kykene vastustamaan intohimoista rakkauttaan, jota hän tuntee Ristoa kohtaan. Kummaltakin naiselta puuttuu arvostelukykyä, jota Canth painotti naisen tarvitsevan voidakseen välttää moraalisia karikoita. Kuvaamalla näiden kahden naisen psykologista taistelua miehen hyväksikäyttöä vastaan Canth piirtää näytelmäänsä kuvan ajan todellisuudesta. Hän ei pyri ratkaisemaan ongelmia, vaan antaa naisten tuhoutua, mikä pöyristytti aikalaiskatsojia ja -lukijoita.
Työmiehen vaimo – Wikipedia
Työmiehen vaimo – Wikiaineisto
- Työmiehen vaimo – Wikipedia
- Motonet seinäjoki motomaatti
- Abloy lukon sarjoitus
- Minna Canth: Työmiehen vaimo (WSOY, 1885/2017) | Koulukirjastonhoitajat
- Unikko kukkii lontoolaisten rintapielissä - Viihde - Turun Sanomat
- Jälkisanat: Minna Canth, Työmiehen vaimo - WSOY
- Minna canth työmiehen vaio pcg
Leena-Kaisan tapaiset naiset ovat toisten naisten pahimpia syyllistäjiä. Rouva Vörsky on tyypillinen varakkaampi rouva, joka rahojensa turvin pitää itseään moraalisesti työmiehen vaimoa ylempänä. Yrjö on pohjimmiltaan hyvä, mutta Johannan avioiduttua hän on voimaton sorron edessä. Yrjö kuitenkin auttaa Johannaa, vaikka yhteisö tulkitsee Yrjön ja Johannan suhteet väärin. Vappu on tarinan sankaritar, hieno ja rohkea ihminen. Hän ei haikaile naimisiin eikä Riston perään, hänen mielestään on " parempi katsoa kuin katua ". Vappu on asiallinen ja ymmärtää Johannaa, hänellä on moraalista selkärankaa olla eri mieltä, eikä hän tuomitse Johannaa kuten muut varsinkin naiset. Vappu pystyy sanojen lisäksi myös konkreettisesti auttamaan. Työmies Risto? Risto on minusta tyhjäntoimittaja, rehvastelija, sovinisti ja juoppo, hän ei ole mikään työmies. Jos Risto olisi ollut työmies, ei ongelmia olisi ollutkaan, Risto käyttää termiä " maassa maan tavalla taikka maasta pois ", tässä seuraavassa vuorosanassaan: " Risto: Vastoin lakia ja oikeutta maassa?