Porvoonkadulla on kerrostalo, jonka Lauri Meri haluaa näyttää. Se on okranvärinen ja nelikerroksinen. Ikkunanpielissä on valkoisia koristeita. Talo on rakennettu 1910-luvulla, jugend-tyyliin. Tässä talossa Brännäsin perhe asui. Pekka ja Olga sekä lapset Alli, Gösta ja Tauno. He muuttivat Porvoonkadulle vuonna 1915. Uuteen kivitaloon. Käytävästä löytyi vesiklosettikin. Se oli kahden huoneiston yhteinen. Työläisperhe oli tyytyväinen. Pekka oli saanut töitä Helsingin Tupakkatehtaasta. Siksi oli muutettu Hämeenlinnasta Helsinkiin. Pian perheestä nousi tähti, josta kirjoitettiin lehdissäkin. Hän oli Gösta. Gösta harrasti nyrkkeilyä Työväen Nyrkkeilyklubissa. Laji oli uusi 1920-luvun Suomessa, ja Gösta oli luonnonlahjakkuus. Saksalainen valmentaja näki sen heti. Vuonna 1925 Gösta matkusti Saksaan ja osallistui työläisolympialaisiin. Hän otteli keskisarjassa ja tuli toiseksi. Puhuttiin, että Göstassa olisi ainesta ammattilaiseksi. Hän voisi muuttaa Amerikkaan. "Hänen nyrkkeilynsä on kuin balettia", sanottiin lehdessä.
Kehnoimmassakin kotimaisessa elokuvassa, jossa Palo on mukana, aistii hänen säteilyvoimansa ja karismansa. Palo oli aina sinut kameran kanssa. Palon kansansuosiota ja näyttelijänlaatua on pyritty selittämään ja analysoimaan monista eri näkökulmista. Ne ovat kaikki yhtä oikeita ja samanaikaisesti riittämättömiä. Tietty salaisuus Palon persoonan ympärillä on ja pysyy. Ja niin pitääkin olla. Taiteilijan yksityisyys ja haavoittuvaisuus oli tärkeä osa Palon persoonallisuutta. Sydämen sivistys ei ollut hänen kohdallaan pelkkä sana. Sitä hän säteili olemuksellaan niin työssään kuin yksityiselämässäänkin. Tässä visuaalisessa karismaattisuudessa ja humaanissa läsnäolossa Palon suuruus elokuvanäyttelijänä vertautuu maailman suurimpien elokuvatähtien arvoituksellisuuteen. Palo edustaa myös monien roolitulkintojensa kautta suomalaisen miehen ideaa positiivisella, herkällä ja jämäkällä tavalla. Tähtiuralle ilman näyttelijäkoulutusta Tauno Palon näyttelijän uran varsinainen koti oli Kansallisteatteri.
Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa torstaina 16. 4. 2009 klo 18. 00 - 20. 00 teatterikriitikko Lauri Meri keskustelee teoksesta "Tauno Palo" Illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila Tervetuloa! Työväenliikkeen kirjasto Paasivuorenkatu 5 B, 00530 Helsinki Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa keskustellaan ajankohtaisista historia-, politiikka-, kaunokirjallisuus- ja runoteoksista. Sijainti Yhteyshenkilö Minna Rossi Sähköposti
Teatteri oli muuttanut Sörnäisistä Vallilaan, ja siksi Orjatsalo muutti myös teatterin nimen. Siitä tuli Helsingin Työväen Teatteri. Orjatsalo oli sen verran iso nimi, että hän houkutteli teatteriinsa fiinimpääkin väkeä. Kerran Vallilaan tulivat jopa Suomen Kansallisteatterin johtajat Eino Kalima ja Pekka Alpo. He tosin tulivat katsomaan erästä näyttelijää. Oli helmikuu 1932. Työväenteatterissa esitettiin Kuismaa ja Helinää. Kasakkapäällikkö Kuismaa näytteli Tauno Palo, talonpojan tytär Helinää Sylvi Sakki. Palo oli näytellyt jo kahdessa elokuvassa. Ohjaaja Kalle Kaarna oli napannut hänet Jääkärin morsiameen talvella 1931, seuraavana syksynä oli tehty Kuisma ja Helinä -elokuva. "Kuismaa näyttelee Tauno Brännäs, jonka muhkea ulkomuoto sopii erinomaisesti kasakka-atamaaniksi ja naisten valloittajaksi", kirjoitti Kansan Lehden elokuvakriitikko. Hän piti Palon työtä onnistuneena mutta kaipasi "väkevämpää intohimoa ja tulisuutta". Kansallisteatterin johtajat katsoivat Paloa Vallilan näyttämöllä helmikuussa 1932 ja vakuuttuivat.
greatwalksofnorthamerica.com, 2024 | Sitemap