Itseasiassa sehän ei tarkoita edes sitä että osaisin sahata. Monethan käyttää esim. työkseen paljonkin koneita ja sitten on kuitenkin erikseen huoltomiehet. Minun terän teroitus etenee huomenna, kun saan sopivampia työkaluja hommaan. Mulla on Guhdon vanha sirkkelin teräkatalogi, siinä on annettu teräkulmat ja tyypit eri materiaaleille. Sendi mulle! Lueskelin toissapäivänä Projecta/Elumatec sivuja ja huomasin, että en tiedä teristä juuri miitään. Mielenkiintoinen aihe! Katsoin aikoinaan sellaista Taiwanissa tehtyä Rage-merkkistä sahaa ja ne on ilmeisesti saaneet balanssiin kierrosnopeuden (alhaisempi kun puulle) ja sahan terän. Siinä terässä on mielenkiintoista se miten terä on muotoiltu ettei vain haukkaa. Lisäksi luulisi, että ovat valinneet sopivan kovapalamateriaalin, puullehhan vois käyttä vieläkin kovempaa, se vaan tahtoo metalleilla mureta. Isä ideoi kerran omasta mielestään nerokasta jikiä, ruvittiin sitten miettimään noita terotuskulmia ja suuntia ja hän päätti luopua ajatuksesta - turhaan mun mieletä, olisi vielä pyöritellyt ideaa.
Puukon teroitus
sa-ta Terissä kierrokset määräytyy terän halkaisijan mukaan. Kehänopeus on aina suunnilleen sama – siis varsinaiset maksiminopeudet, koska keskipakovoima nousee liian suureksi, jos kierrokset kaksin – kolminkertaistuu. Silloin alkaa paloja sinkoilemaan ja terä voi haljeta, tai repeytyä irti. Linkin mukainen teroituskone on varmaan ihan käypänen – taidan hankkia, sillä olisi käyttöä käsi – ja pöytäsirkkelin, sekä jjiirisirkkelin teroituksessa. Raivaussahan terän teroittamiseen riittäisi pikkurälläkkä ja siinä teroitukseen tarkoitettu timanttilaikka. Vapaakka kädellä tulee yhtä tarkka teroitus kuin konsanaan viilalla tavalliseen terään. Halkaisusirkkelin teroitus onkin ihan toinen juttu. Kun terä on noin metrinen ja melko vetelä, se hakeutuu aina sinne, mikä vähänkään puoltaa. eli terä lähtee vetämään sivulle. Jos teroituskulma on yhden asteen pielessä, se näkyy sahaustuloksessa. Ja parin laudan jälkeen terä vemppaa kuumana. Jos raivurin terää teroittaa timanttiviilalla ja porakoneella, kannattaa hankkia pieni – todella lujaa kiertävä porakone.
- Sirkkelin terän teroitus lohja
- Uuden vuoden tapahtumat 2020
- Sirkkelin terasen teroitus
- Sirkkelin terän teroituslaite
- Sirkkelin terän teroitus ohjeet
Minä tykkään enempi metallivannesahasta. PekkaNF Jatketaas vielä tähän. Negatiivisen leikkuukulman ymmärrän. Terä ei haukkaa ja painaa yläpuolisessa sahauksessa kappaletta pöytää vasten. Mutta tuota trapetsiteroitusta en ymmärrä. Tiedän kyllä että alumiiniterä on silleen teroitettu ja syöttönopeus kärsii olla kovempi ja jälki on siistimpää, mutta miksi? Jotenkin on helpompaa tehdä kaikenlaista, kun tietää että miksi. Ei silleen, että "tee nyt vaan näin, näin on aina tehty ja tällanen sen pitää olla". Niinpä... mutta miksi? Edit. Nii, ei saa hermostua näihin minun kysymyksiin. Kyllä minä googlettaa osaan, mutta aina silläkään ei löydä järkiperäisiä vastauksia. Edit 2. Mäpäs laitan tähän vielä kuvan, koska kuvat on aina kivoja ja puu on kaunis materiaali + tuleepahan kokeiltua, että miten kuva tällä foorumilla laitetaan järkevästi. « Viimeksi muokattu: 03-03-2011, 17:51:05 kirjoittanut (Piilotettu) » Noni, nyt on sitte terä 'teroitettu'. Siitä tuli tosi huono. Ehkä oli vähän liian iso suupala samalla opetella teroittamaan kovapalaterää, joka oli jo muutenkin aika loppuun ajettu ja muuttaa sen rintakulmaa.
Klapisirkkelin terän teroitus
Tämän foorumin löysin sattumalta kun googletin 'negatiivinen leikkuukulma'. « Viimeksi muokattu: 03-03-2011, 07:39:47 kirjoittanut (Piilotettu) » Kirjattu (Piilotettu) Joo kiitti. Vähän tuon mallisen jigin jo teinkin. Toteutus vähän eritavalla, mutta idea sama. Ei vaan normi hiontalaikka pystynyt tuohon kovapalaan yhtään. Pitää ilmeisesti olla timantti? Eikös tuossa videossa ollut tuo hiontasuunta vähän väärin? Eikös se pitäisi olla palan piikistä juureen päin? Ostin viime vuonna messuilta tuollaisen Kaindl:n teroituslaikan, mutta en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Messuilla esittelijä pyöritti timanttilaikkaa ihan käsin ja sanoi että se riittää ja ei tule otettua liikaa hampaasta. Jigi ei ollut kovin kummoinen ja kuvankin siitä nappasin. Sama teroitusjigi oli myös venenäyttelyssä lmämääräisesti katsottuna teroitusjälki näytti hyvältä. Aiempi nimimerkki Viilari Joops. Eli olin vähän väärillä jäljillä sen rälläkän kanssa. Ilmeisesti siinä on teroitusoperaatioon sopimattoman korkeat kierrokset ja ihan väärä laikka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen. Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)