- Talotohtori Panu Kailan vieraskolumni: Rintamamiestalon kellarikosteus hallintaan
- Rintamamiestalon kellarin latta.blog
- Rintamamiestalo.fi • katso viestiketjua - Kellarin lattian eristys ilman takan purkua
- Rintamamiestalon remontti: kellari ja sen valaistus — tuhoontuomittu yhtälö - Winled
Tällä kertaa pureudutaankin kotimme todellisen ongelmapesän kimppuun, joka tunnetaan myös nimellä kellari. Aiemmin kellarissa sijaitsivat sauna, kylpyhuone pukeutumistiloineen, pannuhuone, täysin epäfunktionaalinen hukkaneliötila, kylmäkellari sekä autotalli. Autotalli on jo saanut osansa muutoksesta, kun lattia räjäytettiin auki, kaivettiin alemmas ja sinne tehtiin väliaikainen viemäröinti sekä valettiin uusi lattia vesikiertoisine lattialämmityksineen. Pesukone ja kuivausrumpu, sekä kylpyamme ja suihku siirrettiin autotalliin odottamaan parempia puitteita. Huomatkaa taidokkaasti toteutettu LED-valaistus. Kuten aiemminkin jo kerroin, myös pannuhuone sai uutta sisältöä elämäänsä kun vanha öljykattila roudattiin naapurin päänvaivaksi ja tilalle laitettiin uutuuttaan kiiltelevä maalämpövehje. Kellarissa sijaitseva vanha sähköpääkeskus sai muuten tästä vähän runtua osakseen, kun sulake, jonka takana maalämpö oli, poksahteli jatkuvasti. Huomasimme tuhannennen poksahdus- ja huoltokerran jälkeen kiinnityskappaleen mustuneen ja se menikin hyvin nopeasti vaihtoon.
Talotohtori Panu Kailan vieraskolumni: Rintamamiestalon kellarikosteus hallintaan
Tulevasta tilojen käytöstä sekä esimerkiksi viemärien uusimistarpeesta riippuen, joissakin tapauksissa on perusteltua, ainakin osassa tiloista, purkaa betonilaatta ja asentaa uuden laatan alapuolelle kapilaarisen kosteuden nousun estävä kerros sekä lämmöneristeet. Kellaritilojen käyttöä sekä pintamateriaaleja suunniteltaessa on syytä huomioida, että vaikka kaikki edellä mainitut tekijät korjataan, jää näissä rakennuksissa aina, ainakin ajoittaisen, kosteusrasituksen riski maanvastaisien sekä kantavien väliseinien alaosiin, koska näiden alapuolelta hienojakoista maa-ainesta ei voida vaihtaa. Tästä syystä kellaritiloissa tulisi käyttää pinnoitteina hyvin kosteutta kestäviä materiaaleja myös kosteudenhallinnan korjauksien jälkeen. Kosteusrasitusta hyvin kestäviä sekä kellaritiloihin sopivia materiaaleja ovat mm. keraamiset laatat, osa maaleista sekä betonipohjaiset pinnoitteet ja rappaukset. Erityistä huomiota kellaritilojen korjauksissa tulee kiinnittää märkätilojen rakenteiden toteutukseen.
Kirjoittaja Sähköpässi päivämäärä Ke Heinä 11, 2018 6:47 Kiitos arvokkaista neuvoista Matti. Huomasin että olet myös useassa ketjussa laittanut "säästörakennetta 100 mm Fuktisolia + 100 mm lattia eps". Tuo kuulostaa edullisemmalta kuin 200mm fuktisolia(vaikka hintaa en löydä tuotteelle mistään enkä myöskään jälleenmyyjää). Kirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ke Heinä 11, 2018 22:05 Säästörakennetta 100 mm Fuktisolia alimmaiseksi, päälle 100 mm Fuktisolia on käytetty pitkään vähintään 15 vuotta ja kohtuullisesti toimii. Suodatinkangas päällimmäiseksi ja muovikalvoa ei pidä käyttää missään kohtaa, vaikka joskus vanhoissa ohjeissa näin on neuvottu. Eristeen vettymisen vaara on silloin erittäin suuri. Laittan kuivuminen alaspäin estyy myös totaalisesti. Fuktisol tuote toimii kapillaarikatkona erinomaisesti ja huonekorkeutta, sekä työtä säästyy. Lattia Eps eristeessä vesihöyryn vastus on pienehkö ja jonkinmoista alaspäin kuivumistakin tapahtuu. Paras rakenne on tietysti täysin Diffuusioavoin rakenne, jolloin kuivumisominaisuudet huippuluokkaa.
Rintamamiestalon kellarin latta.blog
- Ilmatieteen laitos
- Auton austin ruostesuojaus hinta center
- Puma kengät valkoinen
- Kotipizza helsinki annankatu
- Kajaani moottoripyörä onnettomuus
- Auton renkaan paine
- Mä tahdon sut lyrics
- Botnia-palkinnon ehdokkaat ruodittiin lähes 90 kirjan joukosta, mukana lappilaistekijöiden metsäkirja | Lapinkansa.fi
- Handelsbanken vuokra asunnot
"Rintamamiestalo on ollut kesämökkikäytössä. Maapohjaisessa alustassa on ongelmana seisova vesi. Talo on ilmeisesti vesisuonen päällä, ja myös pintavedet ovat valuneet alustaan. Salaojia ei tiettävästi ole. 2000-luvun taitteessa vesiongelma paheni varmaankin ympärillä olevien peltojen ojituksen puutteellisuuden myötä. Alustaan tuotiin useampi kuutio soraa ja vedet ohjattiin alustan keskelle tehtyyn kaivoon, josta ne on pumpattu ulos. Systeemi on pitänyt tilanteen suhteellisen vakaana kaksi vuosikymmentä. Mikä olisi järkevin tapa saada kellarin kosteus hallintaan? Talo on muuten terve ja kuiva eikä asuintiloissa ole kosteutta, " kirjoittaa nimimerkki J. R. – Perinteisesti puhutaan vesisuonista, jotka olisivat kuin maanalaisia veden täyttämiä tunneleita tai katollisia puroja. Vesi on kuitenkin maaperässä maa-ainesten eri kerroksiin levinneenä patjana. Kalliossa vesi täyttää halkeamat, jotka ovat kivipintojen välisiä saumoja. Lähes kaikki talot istuvat vesipatjan päällä. Jos rakennuspaikalla on kasvanut puita tai edes heinää, ovat nämä kasvit eläneet allaan olevista maakerroksista imemänsä veden avulla.
Kellaritilojen kosteusrasituksen hallitseminen vaatii tyypillisesti rakennuksen ulkopuolisien kosteudenhallinnan tekijöiden korjaamista koko rakennuksen osalla. Yleensä korjaukset sisältävät salaojituksen sekä perusmuurin vedeneristyksen uusimisen ja rakennuksen ulkopuolisien täyttömaiden vaihtamisen hyvin vettä läpäiseviin sekä veden kapilaarisen siirtymisen estäviin maa-ainekseen. Rakennuksen vierustojen auki kaivamisen yhteydessä on syytä korjata kattovesien poisjohtaminen sekä rakennuksen vierustojen maanpintojen kallistukset nykyohjeiden mukaisiksi. Lisäksi, riippuen kellaritilojen tulevasta käytöstä sekä rakenteista, on aina salaojituksen uusimisen yhteydessä syytä harkita maanvastaisien seinien lämmöneristyksen asentamista rakenteen ulkopintaan, joka on rakenteen kosteusteknisen toimivuuden sekä rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta paras sijainti tämän rakenteen lämmöneristykselle. Kellaritilojen osalla alapohjana on yleensä maanvastainen betonilaatta, jonka alapuolella ei ole lämmöneristystä sekä täyttömaa on hienojakoista, mikä tulee huomioida kellaritilojen pinnoitteita, käyttö- sekä lämmitysmuotoa suunniteltaessa.
Rintamamiestalo.fi • katso viestiketjua - Kellarin lattian eristys ilman takan purkua
Näissä tiloissa esiintyy usein ainakin saunassa maanvastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä rakenteita. Märkätiloja remontoitaessa riskialttiit rakenteet on yleensä perusteltua poistaa ja korvata toimivammilla rakenteille. Mikäli maanvastaiset rakenteet toteutetaan sisäpuolisella lämmöneristyksellä, on yleensä luotettavin tapa toteuttaa ne niin, että perusmuurin ja uuden rakenteen välille järjestetään ulkoilmaan tuulettuva ilmarako. Tässä rakenteessa tulee riittävän tuulettumisen lisäksi erityisesti huomioida myös rakenteen riittävä lämmöneristävyys, koska tuulettuminen ulkoilmaan myös viilentää rakennetta. Yleisimpiä virheitä ja puutteita kellaritilojen kosteusrasituksen korjauksissa ovat korjauksien tekeminen vain osalle rakennusta, salaojaputkien asentaminen perustuksien alapinnan tason yläpuolelle sekä se, että korjauksessa on – vaikka rakennuksen vierustat on kaivettu auki – uusittu vain yksi tai osa tekijöistä. Esimerkiksi salaojitus on uusittu, mutta perusmuurin vedeneristystä ei ole uusittu samassa yhteydessä, jolloin kellaritilojen rakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta maaperästä korjauksien jälkeenkin.
Suoraan perusmaalle tehty betonilaatta on yleensä aina märkä ja mikäli lattiaan lisätään lattialämmitys, lisää tämä maan lämmittäminen kosteustuottoa betonilaatassa. Pinnalle hengittävää materiaalia Varmin ratkaisu kellarin lattiassa on altapäin lämmöneristetty betonilaatta, joka on laatoitettu. Maasta nouseva kosteus haihtuu ja kuivuu laattojen saumojen kautta. Laatat eivät saa kuitenkaan olla liian isot, sillä tällöin saumapintaa on liian vähän. Kellarin lattiaa remontoidessa on myös hyvä muistaa, ettei pinnaksi sovi mikä tahansa. Jotta maasta tuleva maakosteus pääsisi haihtumaan, älä laita kellarin lattiaan hengittämättömiä materiaaleja. Muovimatot, laminaatit, joiden alla on solumuovia ja hengittämättömät muovimaalit eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Kellarin lattioihin voidaan myös asentaa esimerkiksi parketti, mutta tällöin lattian rakenteen täytyy olla todettu kuivaksi ja rakennekerrokset sekä ulkopuolisen kosteudentuoton ja eristyksen on oltava kunnossa. Kellaritilan lattiaan on olemassa myös erilaisia ns. tuulettuvia lattiarakenteita.
Näiden rakenteiden esiintymisen selvittäminen vaatii yleensä reikien tai aukkojen tekemistä rakenteen sisäpinnan rappaukseen tai tiiliin niiden taustan rakenteiden kunnon sekä lämmöneristeiden esiintymisen selvittämiseksi. Riskinä maanvastaisissa sisäpuolelta lämmöneristetyissä rakenteissa on maaperäkosteuden siirtyminen lämmöneristeisiin tai pintarakenteisiin sekä tilojen ilmankosteuden tiivistyminen lämmöneristyksen taustalle viileämmän rakenteen pintaan, mikä voi aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteisiin. Kellaritilojen ja asuintilojen väliset kivi- ja puurakenteiset (betonirakenne ja yläpuolella purueristys sekä puukoolaukset) välipohjat ovat riskialttiita erityisesti lämmittämättömien tai poikkeuksellisen kosteiden kellaritilojen yläpuolella, mutta lisäksi rakenteessa on aina riskejä viileillä reunaosilla. Rakenteessa riskinä on kosteuden tiivistyminen välipohjarakenteeseen erityisesti lämmöneristyksen alapintaan ja mitä kylmempiä kellaritilat ovat sitä suurempi on rakenteen vaurioitumisen riski.
Rintamamiestalon remontti: kellari ja sen valaistus — tuhoontuomittu yhtälö - Winled
Lisäksi lähes jokaisessa tämän tyyppisessä rakennuksessa esiintyy vähintään yksi riskialtis rakenne. Vauriota näissä rakenteissa on todettu noin 45% kohteista. Rakenteiden vaurioiden määrässä tulee huomioida, että kuntotarkastus suoritetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin ja riskialttiita rakenteita avataan ainoastaan yksittäisiltä kohdilta.